Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aihetta koskevia kirjoituksia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aihetta koskevia kirjoituksia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Kesällä ladataan akkuja ja rentoudutaan


Namut ovat kesälaitumilla, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö myös taiderintamalla tapahtuisi. Käydään näyttelyissä, osallistutaan niihin sekä pidetään niitä, jos ei ryhmänä, niin ainakin yksittäin.

Varkaudessa on avattu ILOA Itä-Suomeen näyttely, joka on avoinna 7.6.-30.8.2013, siellä on namuista edustettuna Tarja Paldanius.



Tästä pääset Taidekeskus Väinölän sivuille, http://www.taidekeskusvainola.fi/etusivu/


Heinäkuussa on Marja-Liisa Kannisen yksityisnäyttely Oulun taidemuseon kahvilassa, aiheena on Jari Sillanpään laulut.

Marja-Liisa on mukana Jampasta kertovassa dokumentissa ja facebookista löytyy sivut, joissa kerrotaan dokumentin vaiheista, https://fi-fi.facebook.com/Jamppamania.

Nautitaan nyt näistä upeista säistä, kerätään ideoita muistilippaaseen ja käydään nauttimassa silmänruokaa kesänäyttelyissä.


tiistai 16. lokakuuta 2012

ITE TITI-TYY Aineen taidemuseossa Torniossa

Kirjoitus on julkaistu KIPPIS !-lehdessä, joka on viihteen, ravintolamaailman ja kulttuurin erikoislehti,  kirjoituksen käyttöön on  lehdeltä  lupa.


 ITE TITI-TYY- näyttelyssä esitellään lappilaisten nykykansantaiteilijoiden tekemiä lintuaiheisia veistoksia, torniolaisen valokuvaajan Jaakko Heikkilän ja porvoolaisen Veli Granön valokuvia ITE-taiteilijoista työnsä äärellä sekä lappilaisten ammattitaiteilijoiden että ITE-taiteilijoiden tekemiä linnunpönttöjä.
 Taiteilijoiden ääni välittyy Aineen taidemuseon auditoriossa dokumentaristi, taiteilija Erkki Pirtolan filmien kautta, joissa ITE-taiteilijat kertovat taiteensa tekemisestä ja luovuuden lähteistään.


Äitilinnut ja riipputissit

 Näyttelyn nimikkoteos on pellollaisen Jukka Säntin valkoinen Äitilintu vuodelta 2011. Se on liikuttavan pieni mielikuvituslintu riipputisseineen ja harottavine siipineen. Säntilältä on myös kymmeniä kuukkeleita, sodankyläläiseltä Vesa Suomiselta on näyttelyssä upea kokoelma linnunpönttöjä, kemiläiseltä Riku Rautiolta keraamisia lintuja. Näyttelyssä on mukana myös edesmenneen Pentti Ekblomin lintuja sekä enontekiöläisen Pertti Stoorin lintuja, mutta myös lintuja ja pönttöjä useilta muilta tekijöiltä.


Itseoppineiden taidetta 
 
 ITE-taidetta on kartoitettu Suomessa jo vuodesta 1998 lähtien. Maaseudun Sivistysliiton aloittamassa kartoitustyössä tavoitettiin aluksi noin 300 tekijää, mutta määrä on moninkertaistunut yksityiskohtaisemmilla etsinnöillä Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-SuomessaPohjois- ja Etelä-Karjalassa ja nyt myös Lapissa.
 ITE-taiteeksi ryhdyttiin kutsumaan suomalaisten itseoppineiden taiteilijoiden teoksia, kun nykykansantaiteilijoiden teoksia esiteltiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2000. Heidän teoksiaan leimaa oivaltamisen ilo, huumori ja arkielämästä kumpuava luovuus, mutta myös ajankohtaisiin asioihin tarttuminen, kriittisyys ja protestihenkisyyskin.
 Nykykansantaiteilijat eivät jäljittele tunnettuja taiteiljoita ja tyylejä. Termi tulee sanoista itse tehty elämä, mikä kuvaa hyvin tekijöiden omaperäistä elämäntapaa, josta taiteen tekeminen on yksi osa.
 Taidesuuntauksesta käytetään useita nimiä kansainvälisissä yhteyksissä: Outsider Art (toinen taide), Self-taught Art (itseoppineiden taide), Art Brut tai Raw Art (brutaali-tai raakataide).
  Lapin ITE-taideen helmiä on esitelty jo esitelty jo kevättalvella 2012 Luontokeskus Kellokkaassa Kolarin Äkäslompolossa (Hurjat ukot ja akat-näyttely), Karesuvannon Juhannusjuhlilla, joihin Juhannusmorsiamen veisti pellolainen kuvanveistäjä Essi Korva, (teokset olivat Suomen ja Ruotsin rajalla).
  Vuonna  2013 lappilaista ITE-taidetta esitellään Rovaniemen Korundissa ja Inarin Siidassa. Näyttelyiden lisäksi eri puolella Lappia järjestetään monenlaisia tapahtumia, joihin yleisö voi myös osallistus. Alkukesästä 2013 julkaistaan myös maakunnan ITE-taidetta esittelevä kirja.
                                                                 Artikkelin kirjoittaja:    Katriina Pietilä-Juntura
                                                                                                              museonjohtaja 
                                                                                                         Aineen taidemuseo