Namu esittelyssä Marja-Liisa Kanninen

Marja-Liisa Kanninen on  löytänyt naivismista oman taiteellisen kielen, jolla hän ilmaisee osuvasti hetkiä ja tunteita.

" Kesäillan valssi " on  kepeästi keinuva maalaus, jonka  melkein kuulee ja tunnelman aistii.

 " Minkäaamutoi ", teos kuuluu Marja-Liisan näyttely kokonaisuuteen, jonka hän maalasi Jamppa Tuomisen laulujen innoittamana.
Kesä ja sen iloinen tunnelma on tässäkin läsnä. Jalka nousee kevyesti ja helmat heilahtaa tanssin tahtiin.

" Onnelliset ", jossa myös on musiikki läsnä, sekä kesä ja lämpö.

Marja-Liisa on osallistunut yhteisnäyttelyihin jo useiden vuosien ajan, sillä hän aloittanut maalausharrastuksen jo 1980 luvun puolivälissä.
Viime vuosina hän on pitänyt vuosittain myös yksityisnäyttelyja, viimeisin kesällä 2012  Turussa, Outolintu Galleriassa.

Hän kuuluu taideyhdistys Ultramariniin ja Oulun Seudun Lausujiin, joten taidetta tuotetaan ja kulutetaan moninaisesti.

Marja-Liisan töihin voit tutustua hänen blogissaan www.marjaliisakanninen.blogspot.com

Séraphine Louisin, aikansa naivisti

Séraphine Louisin (1864-1942 ) oli ranskalainen täysin itseoppinut naivisti.

Séraphinella oli vastustamaton tarve luoda, se kuuluisa sisäinen pakko.

Séraphine  sekoitti myös itse värinsä, joilla hän taulunsa maalasi. Värien koostumusta hän ei paljastanut, mutta ne ovat säilyneet hyvin ajan saatossa.

Teokset ovat valtaosaltaan koristeellisia kukka-aiheita. Ne ovat himmeä pintaisia ja vahamaisia.

Työnsä Séraphine signeerasi  joko kaivertamalla tai jopa ennen maalausta. Yleensä hän käytti nimeä
" S.Louis ", kaivertaen nimensä työhön niin, että vastakkainen väripohja paljastui.

Ennenkuin hän saavutti taloudellista menestystä hän maalasi taulujaan kynttilän valossa illan ja yön hiljaisuudessa.

Taiteenkerääjä Wilhelm Uhde löysi Séraphinen ja hänen taloudellisella tuellaan taulujen koko kasvoi parimetrisiksi.
Séraphinen talous koheni huomattavasti, mutta myös katosi, taitamattomissa käsissä.

Kuvien värit ja toistuvat mallit ovat töiden vahvuus ja teho. Tämä on joskus tulkittu hänen mielensä heijastuksiksi,  joka tasapainotteli ekstaasin ja mielensairauden välillä.
Hän sairastui psykoosiin ja joutui hoitoon, jossa hänellä ei ollut mahdollisuutta toteuttaa taiteellisia kykyjään.
Hän kuoli yksinäisenä ja tuli haudatuksi yhteishautaan.

Inkeri seikkailee

Kuvantekijä Virpi Väisäsen Inkeri-hahmo valloittaa olemuksellaan.
Hahmossa on ihanaa naivismia ja kuvia katsellessa tulee väkisinkin hyvämieli, hymy on tarttuvaa.